Välillä leffaankin

Kuva: Sarjaelämää

Tänä viikonloppuna tuli käytyä pitkästä aikaa leffassakin. Katsottavaksi valikoitui Lolo. Jostain syystä leffat, jotka kertovat jo vähän "kypsemmistä" ihmisistä, ovat alkaneet kiinnostaa. Mistähän voisi johtua?:) Paljon leffasta ei kuitenkaan jäänyt sanottavaa. Ihanan värikäs, täysi, kodikas ja persoonallinen asunto Lololla ja hänen äidillään kyllä oli. Taisinkin keskittyä asunnon ihasteluun ja tutkia miten se oli sisustettu. Eriparisia tuoleja, värejä, taidetta... Meilläkin on kotona paljon tavaraa, mutta tuskinpa vain vaikutelma on yhtä kiehtova. Tämä meidän versio taitaa valitettavasti näyttää ihan vain sotkuiselta...

Kuva: Sarjaelämää

Kesä tanskalaisten kanssa

Tänä kesänä olen viihtynyt tanskalaisten seurassa. Rikostoimittaja Dicte Svendsenin paluuta kotiseudulleen Århusiin voi seurata perjantaisin klo 21.05 Yle TV1:ltä tai kuten minä Yle Areenasta, jossa uusi jakso esitetään ensin. Sarja perustuu Elsebeth Egholmin kirjoihin, joita ei käsittääkseni ole käännetty suomeksi, vielä ainakaan. Sarja on senkuin parantunut jakso jaksolta. Aluksi mielsin sarjan lähinnä naiskatsojille tuotetuksi mutta viimeisin katsomani jakso (jakso 5)oli jo enemmän puhdasta rikossarjaa. Saa nähdä mihin suuntaan sarja kehittyy. Tuotantoyhtiön Miso Filmin sivuilta löytyi trailerit jo kausista kaksi ja kolme, joten ihan heti sarja ei toivottavasti lopu meilläkään. Sarja on niittänyt ilmeistä suosiota ja Århusin kaupungissa voi matkailijakin liikkua Dicten jalanjäljissä. Kaupungin matkailusivuilta löytyy hyvät listat paikoista, joissa Dicte on ratkonut rikoksia. Århus ei muuten vaikuta yhtään hullummalta kaupunkimatkakohteelta!:)

Tämän kesän toinen tanskalainen on jo vuodelta 2013, Rantahotelli, jonka ensimmäinen kausi nähdään uusintana lauantaisin klo 20.00 Yle Fem -kanavalla. Ensiesitys meni minulta ohi, mutta tänä vuonna pääsin hotellimatkalle mukaan, enkä taida enää haluta kotiin. Tässä sarjassa on jotain kiehtovaa vanhanaikaisuutta, muutakin kuin esitettävä vuosisata ja -kymmen. Tempo on rauhallinen ja välillä jopa tuntuu, ettei sarjassa tapahdu yhtään mitään, mutta silti se vain koukuttaa. Mahtavat maisemat eivät haittaa toki nekään! Ainoa mikä ei nappaa on tunnusmusiikki. Jotain särmää olisi voitu musiikilla tähän ns. vanhanaikaisuuteen tuoda. Ja kyllähän tanskalaiset näyttävät osaavan hyödyntää tämänkin sarjan suosion, toki Rantahotellin maisemiinkin opastetaan turistisivuilla tutustumaan. Sivuilta löytyy myös tietoa rantahotellien historiasta. Myös tästä sarjasta on kotimaassa tuotettu jo kolme kautta, joten niitä odotellessa...

Tämä blogi on omistettu tarinoille ja niissä syntyville henkilöille. Ja henkilöille, jotka synnyttävät tarinoita.

Kuva: Sarjaelämää