Nyt tulevat norjalaiset!

Josefine Pettersen Kuva/Photo: Daniel McS

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä Helsinki Scriptissä juhlittiin Tanskaa. Muut Pohjoismaat olivat tanskalaisten oppipoikia tv-sarjojen tuotannosta puhuttaessa. Tänä vuonna Helsinki Scriptin painopiste oli Norjassa ja norjalaisissa tekijöissä ja sarjoissa. Ja totta onkin, että vuoden puhutuimmat sarjat tulevat tänä vuonna Norjasta.

Itse valmistauduin niin ikään viime perjantaiseen, lähinnä television ammattilaisille suunnattuun, Script-seminaariin katsomalla SKAM-sarjaa. Katsoin sarjan pari ensimmäistä jaksoa jo keväällä, kun kirjoitin tännekin sarjasta. Silloin en kuitenkaan tempautunut jostain syystä sarjaan mukaan vaan katsominen jäi. Nyt, kun tiesin Scriptissä puhuttavan sarjasta, sain hyvän syyn palata sarjan pariin uudelleen ja tällä kertaa katsominen ei jäänyt vain pariin jaksoon. Ehdin katsoa ennen perjantaita kaksi ensimmäistä kautta ja aloin jo kuvitella itsekin osaavani puhua norjaa, sen verran tiivis kielikylpy tuli otettua. 😁 Sarja ei todellakaan ole pelkästään nuorille, se sopii varsin hyvin myös vanhemmille ikäluokille.

Marianne Furevold Kuva: Pressikuva / Helsinki Script

Scriptissä todellakin puhuttiin Skamista. Monessa eri yhteydessä. Se on esimerkki online-formaatista, jollaisia nyt haluttaisiin lisää. Paikalla olivat sarjasta ihana Noora eli Josefine Petterson yhdessä sarjan tuottajan Marianne Furevoldin kanssa. Josefine kertoi, millaista on olla nuori näyttelijä. Kuulimme, että sarjan Isak eli Tarjei Sandvik Moe, oli vasta 15-vuotias aloitettuaan sarjassa. Kaiken lisäksi hän opiskeli (tai käsittääkseni on parhaillaan 3. luokalla) samassa lukiossa, jossa ohjelmaa kuvattiin. (Tämä mahtaa tuntua aika erikoiselta!) Nuoria näyttelijöitä kuitenkin suojeltiin hyvin ja he eivät esiintyneet julkisuudessa kuin roolihenkilöinä. Josefine kertoikin, että monet hänen saamistaan kirjeistä ja viesteistä tuntuvat olevan kirjoitettu Nooralle, eikä hänelle. Josefine osallistui myös päivän viimeiseen paneelikeskusteluun tulevaisuuden draamasta, mutta tämä keskustelu jäi aikataulun paukkuessa jo yliajalle harmittavan hätäiseksi, eikä esimerkiksi juuri Josefine saanut käyttää oikein hyvää puheenvuoroa aiheesta. Nämä ovat näitä seminaarien ongelmia, kun varsin lyhyeen aikaan yritetään saada mahtumaan mahdollisimman paljon.

Tilaisuudessa nousi esiin pari uutta norjalaista sarjaa, jotka jäivät kiinnostamaan ja jotka toivottavasti vielä saan jossain vaiheessa nähdä. Ensimmäinen on Mette M. Bølstadin käsikirjoittama sarja Nobel, joka on nähtävissa Netflixissä. (Milloinhan aletaan muuten keskustella yleisesti siitä, miten eriarvoiseen asemaan ihmiset ovat joutuneet maksullisten paveluiden yleistyttyä? Nykyään suuri osa laadukkaista draamasarjoista nähdää ensin maksullisissa palveluissa ja ne tulevat vasta paljon myöhemmin tavallisille tv-kanaville, jos silloinkaan. Jos huono-osaisilla ei ole varaa harrastaa korkeakulttuuria kuten teatteria ja oopperaa, eivät he kohta saa myöskään nauttia laadukkaasta draamasta televisiossa vaan heidän täytyy tyytyä jatkuvaan realitytulvaan!) 

Mutta takaisin sarjaan. 😀 Nobel kertoo norjalaisista rauhanturvaajista Afganistanissa ja myös heidän paluustaan takaisin Norjaan komennuksen jälkeen. Bølstad kertoi mm. siitä, kuinka oli rakentanut henkilöhahmot kyseisessä sarjassa. Liikkeelle hän oli lähtenyt tapahtumista ja siitä kuinka nämä tapahtumat tapahtuisivat tosielämässä, missä järjestyksessä ja millaisella aikataululla. Tämän jälkeen hän oli alkanut miettiä, mitä henkilölle tapahtuu missäkin tapahtumien vaiheessa, mitä ajatuksia hänelle nousee ja miten hän reagoi. Ensin tulevat siis tapahtumat, sitten vasta alkaa syntyä henkilö kokemaan niitä. Mette M. Bølstadin seuraava käsikirjoitus Lykkeland nähdään myös Ylellä (jee!).  Stavangeriin sijoittuva Lykkeland kertoo vuoden 1969 öljylöydöstä ja siitä kuinka se muutti koko Norjaa.

Lisäksi kiinnostamaan jäi norjalainen jännityssarja Monster, josta Hans Christian Storrøsten voitti tilaisuudessa parhaalle käsikirjoittajatulokkaalle jaetun The European Script Awards –palkinnon.  Tämä edustanee vielä nordic noiria, jonka aika alkaa kuullun perusteella olla ohi ja tilalle odotetaan jotain uutta. Mitä se mahtaa olla, sitä ei kukaan vielä osannut sanoa. Tv-alalle on kuitenkin siirtynyt rahaa elokuvien puolelta ja tv on alkanut kiinnostaa myös elokuvan tekijöitä. Siirtyminen elokuvasta telkkariin ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuten Lars Blomgren (mm. Sillan tuottaja) totesi. Alalla vallitseekin ”pula” ammattitaitoisista ja lahjakkaista tekijöistä. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin puutetta resursseista, joilla ne ammattitaitoiset ja lahjakkaat tekijät saataisiin sitoutumaan projekteihin ja että heille pystyttäisiin tarjoamaan kaikki mahdollisuudet laadukkaaseen työskentelyyn. Storrøsten kertoi antaneensa itselleen kuukauden aikaa kokeilla tv-sarjan käsikirjoittamista, jonka jälkeen hänellä olikin 60 sivua lähetettävänä NRK:lle. Yleensä hyvään lopputulokseen vaaditaan kuitenkin paljon enemmän aikaa taustatutkimksineen ja kirjoittamisvaiheineen. Tähän ei kuitenkaan resurssit usein riitä ja joudutaan tyytymään vähempään. Monessakin suhteessa.

Jos Helsinki Scriptin ohjelma alkoi kiinnostaa, lisää lisää ohjelmasta löytyy mm. Helsingin Sanomista 4.9.2017. Mette M. Bølstadin haastattelu puolestaan Helsingin Sanomissa 31.8.2017.

Sarjaelämää pressissä

Laivan kokki kuvattavana. Kuva: Sarjaelämää

Pääsin viime perjantaina paikalle kun Discovery Networks Finland esitteli lehdistölle syksyn ohjelmistoaan Liuskasaaressa. Näin ei-ammattilaistoimittajalle jo itse tilaisuus oli mielenkiintoinen ja jännittävä kokemus sinänsä, mutta vaikuttuneeksi tulin myös TV5:n ja Kutosen syksyn ohjelmatarjonnasta. Energisessä tilaisuudessa esiteltiin kanavien uudet ohjelma-trailerit ja ohjelmien tähdet kertoivat tunnelmia kuvauksista. 

Päivän yksi isoista uutisista oli, että 100-vuotias Suomi kruunaa tänä vuonna jo kahdeksannenkymmenennen Miss Suomensa TV5-kanavalla. Finaali nähdään suorana TV5:lla sunnuntaina 1.10. klo 19.30 - 21.00. Lähetyksen juontajina toimivat Miss Suomi 2001 Heidi Sohlberg ja muusikko-juontaja Sebastian Rejman. Missi-instituution merkitystä ja tarpeellisuutta on kyseenalaistettu jo vuosia enkä voi itsekään kehua katsoneeni kilpailua vuosiin. Silti se on jotenkin hienoa, ettei näin monivuotista perinnettä katkaistu etenkään Suomen juhlavuonna. Nää on vähän näitä juttuja, mitä on vaan kiva olla olemassa J Missikeisarinna Sunneva Kantola lupaa täysin uudistettua kilpailua, joten kukapa tietää, jos vaikka tänä vuonna sen taas katsoisi. 

TV5:n ehdoton syksyn kohokohta on Atlantin yli -sarja. Paikalla olivat kaikki miehistön jäsenet ja pääsimme myös tutustumaan Swan57-purjeveneeseen, jolla Atlantin ylitys tapahtui.

Kippari Hjallis Harkimo. Kuva: Sarjaelämää

Sarjassa kapteeni Hjallis Harkimon johdolla valtamerta lähtevät uhmaamaan näyttelijä Mikko Leppilampi, laulaja Arja Koriseva, jääkiekkoilija Kimmo Timonen, juontaja Viivi Pumpanen ja kokki Jyrki Sukula. Harkimon miehistöön kuuluu myös hänen poikansa Joel Harkimo sekä kaksi ammattipurjehtijaa. Purjeveneen köydet irtoavat Saint Lucian saarelta Karibianmereltä, ja päätesatama sijaitsee yli 3000 merimailin päässä Kanariansaarilla. 

Sarjan trailerista (katsottavissa esim. TV5:n facebook-sivuilla) voi nähdä, että matka ei ollut helppo. Ohjelman tähdillä ei ollut aiempaa kokemusta purjehtimisesta, joten heidän edellytykset lähteä matkalle tarkastettiin myös terveydellisesti. Itsensä ylittämistä tarvittiin kun veneestä ei voinut poistua merenkäynnin yltyessä ja meripahoinvoinnin iskiessä. Mukana ei ollut tukialusta saati helikoptereita lähettyvillä. Kimmo Timonen tokaisikin hyvin suoraan, että merestä ei tullut hänen elementtinsä. Myös toiset tuntuivat olevan empivällä kannalla kysymyksestä, lähtisivätkö reissuun uudestaan. Unohtumaton kokemus matka on epäilemättä kuitenkin ollut.

Veneen keittiö. Kuva Sarjaelämää

Itse olen usein haaveillut purjehduksesta ja ehkä hieman romantisoinut ajatusta. Kun nyt sitten pääsin astumaan Lintu-purjeveneen kannelle, tuli lähes heti selväksi, että maakrapu mikä maakrapu sitä sitten kuitenkin ollaan.  Laitaköydet ovat matalat, eikä tieto siitä, että kannella ollaan aina turvaköydessä kiinni, auttanut yhtään. Ja entäs sitten veneen sisällä? Kyseessä ei ole ihan pieni vene (pituus 17,50 m ja leveys 4,80 m), mutta koko miehistö ahdettuna niihin tiloihin? Ja myrskyssä? Juu ei. Joko mieleeni tuli todella voimakas näky itsestäni merisairaana moisissa ahtaissa tiloissa tai sitten voisin melkein väittää haistaneeni vielä tuulahduksen oksennuksesta...

Kannella. Kuva: Sarjaelämää

Olen huomannut että amerikkalaiset realityt ovat alkaneet turruttaa ja mitään ei enää oikein pidä minään. Kaikkea epäilee. Kaiken takana uskoo olevan käsikirjoittaja tai mikä taho milloinkin, joka luo keinotekoisia tilanteita ja keinotekoista draamaa. Voin tunnustaa, että ilman omakohtaista vierailua veneellä, olisin todennäköisesti suhtautunut hyvin epäilevästi myös tähän Atlantin yli -ohjelmaan. ”Tää nyt on taas näitä ennalta suunniteltuja ja sovittuja juttuja, joissa draamaa luodaan keinotekoisesti tai vähintäänkin paisutellaan.” On ihan hyvä saada konkreettista näkökulmaa asioihin. TV:n ääreltä on välillä niin kovin helppo arvostella. Nyt kyllä täytyy nöyrtyä ja nostaa hattua näille urhoollisille seikkailijoille, jotka uskaltautuivat ilman aikaisempaa kokemusta melkoiseen seikkailuun. Musta ei olisi ollut siihen. Olisko susta?

Kiitos Discovery Networks Finlandille että sain olla mukana! 

Muihin TV5:n ja Kutosen syksyn ohjelmiin palailen vielä varmasti myöhemmin!:)

Miehistö. Kuva: TV5

Atlantin yli, TV5 sunnuntaina 3. syyskuuta alkaen klo 21.

Ohjelman TV5:lle tuottaa Rabbit Films Oy.

Tyttöjen erämaaseikkailu

Kuva: Pixabay

Sain ystävältäni jokin aika sitten ohjelmavinkin ja jo yhden jakson perusteella voin lämpimästi suositella sarjaa eteenpäin. Kyseessä on norjalainen Tyttöjen erämaaseikkailu.

Sarjassa neljä norjalaistyttöä tai -naista vaeltaa yksin, koiran tai miehen kanssa Norjan ja osittain myös Pohjois-Suomenkin erämaassa. Tämän erämaaseikkailun rinnalla Julkkisselviytyjät Nuuksiossa vaikuttavat aika huvittavilta tekstiilimallinukeilta puistometsässä retkeillessään, hurjat kolme päivää. Tonjen, Elisen, Marian ja Randin  menoa seuratessa voi melkein itse tuntea miltä tuntuu herätä pakkasaamuna teltassa kun jäsenet ovat jäässä ja kankeat tai miltä tuntuu käydä nukkumaan telttaan pakkasillan pimeydessä metsän ääniä kuunnellen. Hui! Minusta ei taitaisi olla (enää) siihen.

Tosin epäselviäkin kysymyksiä jäi ensimmäisen jakson jälkeen. Miten tytöt päätyivät erämaahan? Kuinka usein he käyvät ns. ihmisten ilmoilla, hankkimassa täydennystä kuivamuonavarastoon tai lataamassa akkuja - siis ihan oikeita akkuja? Tonje Blomsethin blogin ja instagram-tilin mukaan hän on edelleen erämaassa mutta postaa sieltä tiiviiseen tahtiin. Ei kai akut loputtomiin kestä...

Ja muitakin käytännön kysymyksiä heräsi mieleeni. (En todellakaan ole ollut metsässä telttailemassa aikoihin.) Eikö enää tarvita muovia teltan suojaksi? Sekö voi vapaasti kastua tai jäätyä? Ja voiko sen todella pakata aamulla kasaan ja illalla taas pystyttää ja käydä tyytyväisenä nukkumaan? Ei tarvita teltan kuivattelua tai mitään? Entä peseytyminen ja vessailu talvella. Ihanko vaan hangessa? Näitä tämmöisiä aloin miettimään...

Mahdanko saada vastauksia seuraavissa jaksoissa. Joka tapauksessa aikamoisia naisia. Sanoisin: rohkeita. Olisiko sinusta samaan?

Tyttöjen erämaaseikkailu, Yle TV2 tiistaisin klo 12.45 ja Yle Areena 30 pv

Rikoksia ja rajoja

Aallonmurtaja, Aaltosten perhe. Kuva: C More

Kotimainen rikossarja on vaikea laji.  Parhaan draamasarjan Venlan se voi voittaa (esim. 2015 Koukussa ja 2016 Sorjonen), mutta yleisöäänestyksessä menestyvät toiset sarjat (paras tv-ohjelma 2015 Suomen Huutokauppakeisari ja 2016 Syke). Rikoksesta on vaikea tehdä uskottavaa draamaa. Sarja voi toteutukseltaan menetellä ja menetellä jopa ihan hyvin, mutta kun henkilöhahmot alkavat ääneen selvittää, mitä on voinut tapahtua, tekee mieli piiloutua peiton alle myötähäpeästä. Etenkin jos ne yrittävät puhua murretta, jota ne eivät todellakaan osaa puhua.

Mutta taas mennään ja yritetään. Sorjosesta kuvataan parhaillaan uutta tuotantokautta Lappeenrannassa ja syyskuun alussa C Moren suoratoistopalvelussa alkaa uusi kotimainen rikosdraama Aallonmurtaja. Toki on todettava, että uutiset kotimaisesta uudesta draamasta ilahduttavat tätä sohvaperunaa aina suunnattomasti. Vaikka mitään superhypermahtavaa ei olisikaan luvassa, jo se, että suomalaista draamaa tehdään, ilahduttaa. Mutta eihän sen riman pitäisi ihan näin alhaalla olla...

Aalonmurtaja, Hubbiksen ja Sipen perhe. Kuva: C More

Aallonmurtaja kertoo ns. tavallisesta perheestä, jonka vanhemmat nyt vain sattuvat pyörittämään rikollisliigaa. Tapahtumat sijoittuvat Kymenlaaksoon Kotkaan, eli yhteistyötahot löytyvät Sorjosen tapaan Venäjältä. Asetelmasta tulee mieleen myös ruotsalainen Gåsmamman, jossa lähestymistapa oli samanlainen: tavallinen perhe, sen tavallinen arki, vain tapa hankkia elanto erosi ihan tavisperheestä. Kun näkökulma ja painopiste ovat rikollisissa, voisin kuvitella sen toimivan kotimaisessa draamasarjassa etsiväasetelmaa paremmin. Toivottavasti sarjassa hyödynnetään myös perhekeskeisen rikollisliigan tarjoamat mahdollisuudet tutustuttaa katsojat henkilöhahmoihin ja heidän välisiin suhteisiin pelkkää pintaraapaisua paremmin. 

Aallonmurtaja nähdään ensimmäisenä yksinoikeudella C More -suoratoistopalvelussa ja sen jälkeen MTV:n kanavilla vuoden 2018 puolella. Tästä eteenpäin kotimaiset käsikirjoitetut uutuusdraamat tullaankin näkemään ensisijaisesti ensin C More -suoratoistopalvelussa ja sen jälkeen MTV:n mainosrahoitteisilla kanavilla. 

Rikossarjojen ystävien ei tarvitse vaipua epätoivoon, jos kotimainen sellainen ei oikein iske. Silta-sarjan neljäs ja viimeinen tuotantokausi on nimittäin viimeistelytuotannossa ja nähdään meillä heti ensi vuoden puolella.  Vaikka Kim Bodnian esittämän Martin Röhden poistuttua sarjasta, katosi jotain enemmänkin kuin vain yksi henkilöhahmo, Siltaa voi silti odotella melko luottavaisin mielin. Ensimmäinen syyskuuta Silta-sarjan tuottanut Lars Blomgren on muuten puhumassa Helsinki Script -seminaarissa siitä, mitä tv:ssä tapahtuu nordic noirin jälkeen... Ehkä palaamme aiheeseen syyskuussa myös täällä! 💙

Aallonmurtaja alkaa C More -suoratoistopalvelussa lauantaina 2.9.2017, jolloin palvelussa julkaistaan sarjan kaksi ensimmäistä jaksoa. Sarjan ensimmäinen jakso esitetään myös MTV3-kanavalla lauantaina 2.9. klo 21. Jatkossa jaksot ilmestyvät ainoastaan suoratoistopalvelussa kerran viikossa torstaisin, ja kolmas jakso ilmestyy 7.9.2017.

Aallonmurtajan MTV:lle tuottaa Warner Bros. International Television Production Finland.

Sillan neljäs ja viimeinen kausi Yle TV1 ja Yle Areena – aloitusjakso maanantaina 1.1.2018, sarjan muut jaksot sunnuntaisin. Kaudet 1–3 uusintana 19.9.–17.12.2017. 

Kyllä kiitos!

Kuva: Discovery Networks Finland Oy

 Mitä tapahtuisi, jos sinun pitäisi viikon ajan vastata kaikkeen myöntävästi? Siitä syntyisi kaaos ja loppuun palaminen, sanoisin minä. Ainakin näin lapsiperheessä syötäisiin viikko lettuja, kermavaahtoa, suklaata, jäätelöä… Sitten ostettaisiin kaikille uudet puhelimet, tabletit, telkkari ja uusi auto tietenkin. Valvottaisiin pikkutunneille ja todennäköisesti myös herättäisiin kukon laulun aikaan leikkimään Lego Friendseillä. Töissä naapurihuoneen työt siirtyisivät viikossa kätevästi omalle kontolle… Auts. Uuvuttava ajatus. Onneksi  saa sanoa myös ei.

Tänään TV5-kanavalla alkavassa sarjassa Kaikki käy julkkikset joutuvat viikon ajan vastamaan kyllä. Tämä ei taida tarkoittaa myöntymistä tavallisen arjen haasteisiin vaan lähinnäkin vastaamista kyllä, myös silloin kun ollaan oman epämukavuusalueen rajalla. Julkkikset pääsevät tai joutuvat hyppäämään laskuvarjolla, saavat kyytiä auton katolla tai sirkushevosen selässä… Mukana ovat jo monessa sopassa keitettyjä julkkiksia: Niko Saarinen, Benjamin, Uniikki, Sara Sieppi, Sabina Särkkä, Sampo Kaulanen, Mira Luoti, Jethro Rostedt ja Martina Aitolehti.

On kiehtova ajatus miettiä, minkälaisiin tilanteisiin itse joutuisi, jos kaikkeen todellakin pitäisi vastata myöntävästi. Uusia kokemuksia laidasta laitaan tulisi varmasti. Ohjelman idea on siis ihan mielenkiintoinen pohdittavaksi. Luulenpa silti, että luvassa on yleistä kohkaamista, sitä mitä realityt ovat pullollaan. Yhtenä sarjan heikkoutena näin etukäteen pidän mukaan otettujen julkkisten valintaa. Nämä tv-kasvot ovat ottaneet jo niin monta julkista haastetta vastaan, joten tulevat koitokset eivät anna henkilötasolla odottaa mitään kovin uutta. Niko Saarinen ja Martina Aitolehti on nähty ainakin viidakossa, Nuuksiossa selviytymässä ja uimahyppäämässä. Me tiedämme jo että heistä toinen kitisee aluksi, mutta he molemmat ottavat haasteen vastaan. Ei kuulosta kovin jännittävältä eikä yllätykselliseltä. Julkkisten valintaan olisi voitu kiinnittää enemmän huomiota. Kenestä me emme vielä tiedä, kuinka suuria heittäytyjiä he ovat?

Ohjelma perustuu belgialaiseen Yes I Can -formaattiin.

Kaikki käy, TV5 14.8. alkaen klo 20.00
Sarjan TV5:lle tuottaa Moskito Television Oy.

Kesän deitit

Ihan liian pitkä aika on kulunut siitä, kun viimeksi kirjauduin sisään tänne bloggeriin. Näin syksyn kynnyksellä, levänneenä ja uutta intoa puhkuen, lupaan käydä täälläkin useammin,  ainakin useammin kuin kerran parissa kuukaudessa! 😀 Ja mikä olisi kaikkein mahtavinta, niin se, että jättäisit rakas Lukija kommentin, ihan vaikka vain pienenkin, kun vierailet täällä. Yksinpuhelukin on mukavaa, heh, mutta kuulisin kyllä erittäin erittäin mielelläni myös muiden tv-tottumuksista ja ajatuksista! Is it a deal?👍

No niin mutta palataan nyt vielä kuitenkin tv-kesään. Ja sehän oli pullollaan deittailu-realityjä, joista muutamasta keväämmällä jo kirjoitinkin. Paratiisisaaret ja Ensitreffit alttarilla eivät vieneet mua kuitenkaan mukanaan. Silti vain muutaman kerran jouduin turvautumaan vanhoihin dekkaritallenteisiin paremman ohjelman puutteessa. Pysymme kuitenkin edelleen deittirintamalla!😁

Jennie, Filip, Mark Levengood, Lina ja Björn. Kuva: Janne Danielsson/SVT

Deittailurealityjen sarjan voiton vie tänä kesänä ihan heittämällä ruotsalainen Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus. Sarjan ensimmäinen kausi esitettiin meillä viime vuoden puolella ja jo silloin miellyin sarjaan ja kirjoitin siitä täällä.  Nyt vuorossa oli toinen kausi, jossa Jessica, Kristina, Daniel ja Filip etsivät itselleen rakkautta Mark Levengoodin johdolla. Tällä kaudella uskonto on mielestäni entistä vähemmän esillä, tosin kyllä Mark joutuu ainakin yhden kerran toteamaan että unohdetaan jo se Jeesus, mitä SINÄ ajattelet? En oikein osaa pukea sanoiksi, mikä tässä sarjassa on niin kiehtovaa. Aidot ihmiset, lämmin tunnelma, Markin osuvat kysymykset… Se vain jostain syystä on. Tässä päästään myös hyvin läheltä seuraamaan parien tutustumista toisiinsa. Mikä katsojalle näyttää napakymppiparille, ei sitä sitten kuitenkaan ole. Ja ensimmäisellä kaudella kaikkein toivottomimmalta näyttänyt poikamies löysi kuin löysikin Sen Oikean. Sitä ei voi vain tietää. Sarjan ratkaisun hetket ovat vielä näkemättä ja kauden ensimmäiset jaksot edelleen katsottavissa Yle Areenassa. Kuvassa ovat jo kolmannen kauden verkkonsa veteen heittäneet papit. Sarjasta on siis jo kolmas kausi menossa naapurimaassamme, ehkä näemme sen myös meillä pian.

Sitten vielä yksi hauska löytö, johon törmäsin sattumalta Yle Areenassa. Liippaa nimittäin läheltä aihetta, deittailua. Kyseessä on norjalainen draamasarja Yhden illan juttu. 10-osaisen sarjan jaksot ovat kukin vain muutaman minuutin mittaisia, joten tämä on todella nopeaa katsottavaa. Sarja perustuu yleisöltä kerättyihin tarinoihin yhden yön pikaromansseista. Lyhyesti: noloja tilanteita ja komiikkaa. Hersyvä! Konsepti on kokonaisuudessaan mielenkiintoinen. Näyttäisi, että lyhytjaksoiset sarjat alkavat yleistyä ainakin netin puolella. Mahtavatko ne päätyä joskus televisioon asti? Sarja on edelleen katsottavissa Yle Areenassa.

Olenkohan mä keskittynyt täällä blogissa kovinkin näihin deittailusarjoihin? Hm… Toivottavasti syksy tuo tullessaan jotain muutakin. Syksyä odotellessa,

Onko joku muukin ihastunut Tro, hopp och kärlek -sarjaan, vai olenko se vain minä?😶

Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus, Yle Fem sunnuntaisin klo 20 ja Yle Areena

Yhden illan juttu, Yle Areena