Josefine Pettersen Kuva/Photo: Daniel McS |
Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyssä Helsinki
Scriptissä juhlittiin Tanskaa. Muut Pohjoismaat olivat tanskalaisten oppipoikia
tv-sarjojen tuotannosta puhuttaessa. Tänä vuonna Helsinki Scriptin painopiste
oli Norjassa ja norjalaisissa tekijöissä ja sarjoissa. Ja totta onkin, että
vuoden puhutuimmat sarjat tulevat tänä vuonna Norjasta.
Itse valmistauduin niin ikään viime perjantaiseen, lähinnä
television ammattilaisille suunnattuun, Script-seminaariin katsomalla SKAM-sarjaa. Katsoin sarjan pari
ensimmäistä jaksoa jo keväällä, kun kirjoitin tännekin sarjasta. Silloin en
kuitenkaan tempautunut jostain syystä sarjaan mukaan vaan katsominen jäi. Nyt,
kun tiesin Scriptissä puhuttavan sarjasta, sain hyvän syyn palata sarjan pariin
uudelleen ja tällä kertaa katsominen ei jäänyt vain pariin jaksoon. Ehdin
katsoa ennen perjantaita kaksi ensimmäistä kautta ja aloin jo kuvitella itsekin
osaavani puhua norjaa, sen verran tiivis kielikylpy tuli otettua. 😁 Sarja ei todellakaan
ole pelkästään nuorille, se sopii varsin hyvin myös vanhemmille ikäluokille.
Marianne Furevold Kuva: Pressikuva / Helsinki Script |
Scriptissä todellakin puhuttiin Skamista. Monessa eri
yhteydessä. Se on esimerkki online-formaatista, jollaisia nyt haluttaisiin
lisää. Paikalla olivat sarjasta ihana Noora eli Josefine Petterson yhdessä sarjan tuottajan Marianne Furevoldin kanssa. Josefine kertoi, millaista on olla nuori
näyttelijä. Kuulimme, että sarjan Isak eli Tarjei Sandvik Moe, oli vasta 15-vuotias aloitettuaan sarjassa.
Kaiken lisäksi hän opiskeli (tai käsittääkseni on parhaillaan 3. luokalla)
samassa lukiossa, jossa ohjelmaa kuvattiin. (Tämä mahtaa tuntua aika
erikoiselta!) Nuoria näyttelijöitä kuitenkin suojeltiin hyvin ja he eivät
esiintyneet julkisuudessa kuin roolihenkilöinä. Josefine kertoikin, että monet
hänen saamistaan kirjeistä ja viesteistä tuntuvat olevan kirjoitettu Nooralle,
eikä hänelle. Josefine osallistui myös päivän viimeiseen paneelikeskusteluun
tulevaisuuden draamasta, mutta tämä keskustelu jäi aikataulun paukkuessa jo
yliajalle harmittavan hätäiseksi, eikä esimerkiksi juuri Josefine saanut
käyttää oikein hyvää puheenvuoroa aiheesta. Nämä ovat näitä seminaarien ongelmia,
kun varsin lyhyeen aikaan yritetään saada mahtumaan mahdollisimman paljon.
Tilaisuudessa nousi esiin
pari uutta norjalaista sarjaa, jotka jäivät kiinnostamaan ja jotka
toivottavasti vielä saan jossain vaiheessa nähdä. Ensimmäinen on Mette M. Bølstadin käsikirjoittama sarja Nobel, joka on nähtävissa Netflixissä. (Milloinhan aletaan muuten
keskustella yleisesti siitä, miten eriarvoiseen asemaan ihmiset ovat joutuneet
maksullisten paveluiden yleistyttyä? Nykyään suuri osa laadukkaista
draamasarjoista nähdää ensin maksullisissa palveluissa ja ne tulevat vasta
paljon myöhemmin tavallisille tv-kanaville, jos silloinkaan. Jos
huono-osaisilla ei ole varaa harrastaa korkeakulttuuria kuten teatteria ja oopperaa,
eivät he kohta saa myöskään nauttia laadukkaasta draamasta televisiossa vaan
heidän täytyy tyytyä jatkuvaan realitytulvaan!)
Mutta
takaisin sarjaan. 😀 Nobel kertoo norjalaisista rauhanturvaajista
Afganistanissa ja myös heidän paluustaan takaisin Norjaan komennuksen jälkeen. Bølstad
kertoi mm. siitä, kuinka oli rakentanut henkilöhahmot kyseisessä sarjassa.
Liikkeelle hän oli lähtenyt tapahtumista ja siitä kuinka nämä tapahtumat
tapahtuisivat tosielämässä, missä järjestyksessä ja millaisella aikataululla.
Tämän jälkeen hän oli alkanut miettiä, mitä henkilölle tapahtuu missäkin
tapahtumien vaiheessa, mitä ajatuksia hänelle nousee ja miten hän reagoi. Ensin
tulevat siis tapahtumat, sitten vasta alkaa syntyä henkilö kokemaan niitä. Mette
M. Bølstadin seuraava käsikirjoitus Lykkeland nähdään myös Ylellä (jee!). Stavangeriin sijoittuva Lykkeland kertoo
vuoden 1969 öljylöydöstä ja siitä kuinka se muutti koko Norjaa.
Lisäksi
kiinnostamaan jäi norjalainen jännityssarja Monster, josta Hans Christian Storrøsten voitti tilaisuudessa parhaalle
käsikirjoittajatulokkaalle jaetun The European Script Awards –palkinnon. Tämä edustanee vielä nordic noiria, jonka aika
alkaa kuullun perusteella olla ohi ja tilalle odotetaan jotain uutta. Mitä
se mahtaa olla, sitä ei kukaan vielä osannut sanoa. Tv-alalle on kuitenkin
siirtynyt rahaa elokuvien puolelta ja tv on alkanut kiinnostaa myös elokuvan
tekijöitä. Siirtyminen elokuvasta telkkariin ei kuitenkaan ole niin
yksinkertaista kuten Lars Blomgren
(mm. Sillan tuottaja) totesi. Alalla vallitseekin ”pula” ammattitaitoisista ja
lahjakkaista tekijöistä. Käytännössä tämä tarkoittaa kuitenkin puutetta
resursseista, joilla ne ammattitaitoiset ja lahjakkaat tekijät saataisiin
sitoutumaan projekteihin ja että heille pystyttäisiin tarjoamaan kaikki mahdollisuudet
laadukkaaseen työskentelyyn. Storrøsten kertoi
antaneensa itselleen kuukauden aikaa kokeilla tv-sarjan käsikirjoittamista,
jonka jälkeen hänellä olikin 60 sivua lähetettävänä NRK:lle. Yleensä hyvään
lopputulokseen vaaditaan kuitenkin paljon enemmän aikaa taustatutkimksineen ja
kirjoittamisvaiheineen. Tähän ei kuitenkaan resurssit usein riitä ja joudutaan
tyytymään vähempään. Monessakin suhteessa.
Jos
Helsinki Scriptin ohjelma alkoi kiinnostaa, lisää lisää ohjelmasta löytyy mm.
Helsingin Sanomista 4.9.2017. Mette M. Bølstadin haastattelu puolestaan
Helsingin Sanomissa 31.8.2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti