...blogipohdinnaksihan se kääntyi...
Inspiroiva,
ajatuksia herättävä ja paaaaaljon sulateltavaa tarjonnut ensimmäinen ikinä
Helsinki Script on nyt takana! Oli aivan mahtava päästä kuulemaan hienoja
esiintyjiä ja mitä Pohjoismaisille tv-sarjoille kuuluu! Ja tajuta, kuinka
paljon meitä tarinoista hullaantuneita onkaan!
Olin
ajatellut, että kirjoittaisin Scriptistä tänne blogiinkin kerrankin jotain
järkevää, ihan asiaa, mutta ajatukset lähtivät niin kovasti laukkaamaan, että
en mä taida pystyä, ainakaan vielä...
Tämä
johti tietysti siihen, että aloin entisestään miettiä, mihin suuntaan tätä
blogia olisi vietävä. Enemmän asialliseen analyysiin vai kuitenkin vain jatkaa
omia pohdintoja ihan vain siitä, mistä kulloinkin mieli tekee kirjoittaa.
Alun
perinkään tarkoitukseni ei ole ollut kirjoittaa tänne arvioita sarjoista tai
esitellä ja referoida niitä sen tarkemmin. Eiköhän sellaista tietoa löydy jo
ihan tarpeeksi muutenkin...
Tarinat,
etenkin tv-sarjojen muodossa, ovat kuitenkin mulle suuri juttu. Välillä
suorastaan ahmin niitä ja totta kai ne haluaa jakaa jonkun kanssa. Pohdin
juonikuvioita ja henkilöitä... Ja niistä haluaisin täällä kirjoittaa.
Mutta
sitten tulee jo realiteetit vastaan. Onhan sitä muutakin elämää kuin tv ja
siitä kirjoittaminen. Eli aika. Eihän mulla riitäkään aika kovin syväluotaaviin
analyyseihin. Eli pysytään pinnalla.
Mutta
kun mä osallistun tilaisuuksin kuten Helsinki Script, niin en enää tiedä
riittääkö se mulle, se pintapuolisissa asioissa pysyminen täällä blogissa.
Tulee halu ja tarve päästä syvemmälle. Mutta kellumalla pinnalla se kai on
resurssien rajoissa mentävä, ainakin toistaiseksi.
Ja
vaikka en vielä kykenekään mitään järkevää Sriptistä sanomaan, jään
makustelemaan. Ihan varmasti sieltä saamat ajatukset pulpahtelevat vielä pitkin
syksyä esiin. Seuraavassa postauksessa taidan kirjoittaa yhdestä uudesta tulevasta
sarjasta, jonka traileri nähtiin Scriptissa… (Syvemmät pohdinnat siis sikseen...:) )
Sumeaa kuvaa Savoysta. Kuva: Sarjaelämää. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti